Parahin kuulijani,

Pitelette kädessänne levyä, josta en osannut uneksiakaan kun nuorena,
innokkaana poikasena harjoittelin saksofoninsoittoa. En tuolloin
ymmärtänyt, että kaikkea musiikkia ei tarvitse eikä voi opettelemalla
opetella ja että olin jo lapsesta saakka kuullut ja imenyt itseeni
mitä kauneinta musiikkia, virsiä. Vasta myöhemmällä iällä olen
todellakin saanut ymmärtää olevani esi-isieni kanssa samaa kansaa,
jonka sielussa nämä virret ovat soineet jo sukupolvien ajan. Ja
olivatpa ihmiset sitten olleet "uskovia" tai ei, yhtäkaikki tämä
musiikki on aina kulkenut kansamme mukana sen eri vaiheissa. Aivan
viime aikoinakin virret ovat nousseet eri yhteyksissä esiin
ilmaisemaan perisuomalaisia ominaispiirteitämme, kun kansaamme
yritetään yhtenäistää kovalla kiireellä muuhun maailmaan.

Kerron tällä levyllä palasen omaa tarinaani, mitään siihen lisäämättä,
mitään pois jättämättä. Ja olen enemmän kuin onnellinen siitä, että
saan kertoa tämän tarinan Virtuosi di Kuhmon, John Storgårdsin ja
virsien sovittajien kanssa. On ihmeellisen rohkaisevaa tuntea, että
meissä kaikissa ihmisissä on enemmän samaa kuin erilaista. Ja että
minäkin voin todellakin vain kulkea perinteiden viitoittamaa polkua
jättämällä siihen yht`aikaa rohkeasti ja nöyrästi omat jalanjälkeni,
jotka välillä poikkeavat paljoltikin isieni
vastaavista, välillä taas eivät poikkea yhtään. Kaiken tietonsa ja
taitonsa käytti työhönsä tämän levyn kannessa ylpeänä kylvöksiään
esittelevä isoisänikin, mutta viimekädessä pystyi vain toivomaan hyvää
satoa. Samoin kuin minä nyt, vuosikymmeniä myöhemmin soittajana voin
vain toivoa musiikkini herättävän tunteita sinussa, parahin kuulijani.

Jukka Perko